Syyskuussa säästin 900 euroa eli 28,1 prosenttia nettotuloistani. Sijoitusomaisuuteni oli kuun lopussa 167 800 euroa, eli 3 700 euroa enemmän kuin elokuussa. Se on 28,0 prosenttia matkasta kohti 600 000 euroa, ja koko vuoden vahvin kuukausi sekä säästön että tuoton osalta. Yhdeksän kuukauden jälkeen on aika katsoa kokonaisuutta.

Kuukauden luvut

Tulot
3 200 €
Menot
2 300 €

Tulot 3 200 euroa, menot 2 300. Salkku kasvoi 3 700 euroa, josta oma säästöni oli 900 euroa ja markkinoiden tuotto 2 800 euroa. Vuoden suurin markkinatuotto osui kuukauteen, jolloin en tehnyt mitään muuta kuin pidin automaation päällä.

Matka kohti 600 000 € -tavoitetta 28,0 %

167 800 € / 600 000 €, tavoitteena taloudellinen riippumattomuus 55-vuotiaana (2043)

  • Asuminen (vastike, laina, sähkö): 1 050 €
  • Ruoka: 580 €
  • Liikenne: 230 €
  • Eevin hoito ja harrastukset: 190 €
  • Muu (vapaa-aika, vaatteet, lahjat, tilaukset): 250 €

Eevin rivi on 190 euroa. Se sisältää iltapäivätoiminnan, uintiharrastuksen ja uuden koripallokerhon, jonka Eevi halusi itse. Muuten kuukausi oli tasainen: ei yllätyksiä, ei juhlia, ei isoja ostoksia. Juuri tällaiset kuukaudet kantavat vuotta.

Yhdeksän kuukautta lukuina

Kun kaikki kuukaudet lasketaan yhteen, tilanne on seuraava. Tuloja oli yhteensä 29 600 euroa, ja niistä säästin 7 300 euroa eli 24,7 prosenttia. Keskimäärin se on noin 811 euroa kuukaudessa. Salkku kasvoi 148 000 eurosta 167 800 euroon, eli 19 800 euroa.

Kasvusta 7 300 euroa oli omaa säästöäni ja 12 500 euroa markkinoiden tuottoa. Toisin sanoen 63 prosenttia kasvusta tuli markkinoilta ja 37 prosenttia säästöistä. Tässä vaiheessa tuotto on siis jo suurempi kuin säästöni, mutta se on epävarma, kun taas säästö on ainoa osa, jota voin itse hallita. Siksi se on se osa, johon keskityn.

Kuukausittain säästöaste näytti tältä:

  • Tammikuu 17,2 %: joululaskut
  • Helmikuu 25,0 %: tavallinen kuukausi
  • Maaliskuu 37,5 %: vuosibonus
  • Huhtikuu 23,4 %: markkinalasku
  • Toukokuu 28,1 %: toipuminen
  • Kesäkuu 18,8 %: Eevin synttärit ja leirit
  • Heinäkuu 14,1 %: Kreeta
  • Elokuu 26,6 %: koulun alku
  • Syyskuu 28,1 %: tasainen arki

Mediaani on 25,0 prosenttia, ja se on parempi mittari kuin keskiarvo, koska maaliskuun bonus vääristää keskiarvoa ylöspäin. Neljä kuukautta yhdeksästä oli alle 24 prosentin. Silti vuositasolla tulos on hyvä. Kaikki kuukaudet eivät ole hyviä, mutta järjestelmä on.

Palkkakeskustelu ja päätös

Syyskuun lopussa kävin vuosittaisen palkkakeskustelun esihenkilöni kanssa. Palkkaani nostetaan 3,5 prosenttia lokakuun alusta, mikä tarkoittaa nettona noin 110 euroa lisää kuukaudessa. Se ei ole iso summa, mutta se on todellinen, ja siitä pitää tehdä päätös ennen kuin ehdin tottua siihen.

Päätös tehtiin rahatreffillä sunnuntaina. Automaattinen siirto nousee 400 eurosta 500 euroon lokakuun palkasta alkaen. Loput noin 10 euroa jätän elämään. Tämä on se sääntö, jonka olen opetellut vuosien varrella: kun palkka nousee, nostan siirtoa saman tien. Ilmiötä, jossa menot kasvavat tulojen mukana, kutsutaan elämäntapainflaatioksi, ja paras suoja sitä vastaan on tehdä päätös ennen kuin ensimmäinen korotettu palkka tulee tilille.

Laskin vielä yhden asian. Jos säästäisin jatkossa 900 euroa kuukaudessa ja tuotto olisi 5 prosenttia vuodessa, salkkuni olisi 16 vuoden kuluttua noin 630 000 euroa. Se on nimellinen luku, eli inflaatiota ja veroja huomioimatta, eikä se ole ennuste. Mutta se kertoo, että tavoite on realistinen, ei haave. Matkan alkua kuvaan tarkemmin manifestissani.

Entä jos tuotto jää heikoksi?

Edellä laskin tavoitteen 5 prosentin tuotolla. Rehellisyyden nimissä pitää katsoa myös toista suuntaa, koska tulevaisuutta ei tiedä kukaan. Jos tuotto olisi vain 3 prosenttia vuodessa ja säästäisin edelleen 900 euroa kuukaudessa, salkkuni olisi 55-vuotiaana noin 490 000 euroa. Tavoite toteutuisi vasta noin 58-vuotiaana, eli kolme vuotta myöhemmin.

Se ei ole katastrofi, mutta se on myös hyvä muistutus siitä, että tavoitteeni on ennuste eikä lupaus. Pidän kolmea asiaa tärkeänä. Ensinnäkin säästöastetta voi nostaa, ja se on ainoa osa, jota hallitsen. Toiseksi tavoiteaikaa voi siirtää, ja kolme vuotta on pieni hinta vapaudesta, jos se tarkoittaa varmuutta. Kolmanneksi tavoitteen voi päivittää: jos 600 000 euroa ei ole se luku, jota tarvitsen, voin tehdä sen uudelleen.

Entä jos jotain isompaa sattuisi, esimerkiksi työttömyys tai sairastuminen? Silloin puskurini, noin 12 000 euroa, kattaa kolmen neljän kuukauden menot, ja lisäksi meillä on kaksi tuloa. Se ei tee elämästä riskitöntä, mutta se antaa aikaa miettiä. Aika on se resurssi, jonka puute pakottaa tekemään huonoja päätöksiä, ja siksi puskuri on tärkeämpi kuin salkun tuotto.

En pidä tästä vaihtoehtojen luettelosta murehtimisena vaan suunnitteluna. Kun olen kirjoittanut ylös, mitä tekisin heikolla tuotolla, työttömyydessä tai sairaudessa, en ole enää yllättynyt, jos jokin niistä tapahtuu. Se on sama asia kuin huhtikuun harjoitus laskusta: tutuksi tehty riski pelottaa vähemmän.

Lokakuuhun kolme tavoitetta

Kirjoitan lokakuulle kolme pientä tavoitetta, jotta ne eivät jää pelkäksi aikomukseksi. Ensimmäinen: nostan automaattisen siirron 500 euroon heti lokakuun palkasta. Toinen: perustan lomatilin ja siirrän siihen ensimmäiset 100 euroa. Kolmas: pidän lokakuun rahatreffin ensimmäisenä sunnuntaina, vaikka kalenteri olisi täynnä.

Tämä sarja on opettanut minulle itsestäni jotain yllättävää. Ennen kirjoitin luvut ylös vain itselleni, ja ne olivat kuivia. Kun alan selittää niitä sinulle, huomaan, mitä oikeasti tapahtui: miksi heinäkuun luku oli matala, mitä huhtikuussa tuntui, kuka soitti keskellä laskua. Luvut kertovat vain puolet. Toinen puoli on ihmiset, päätökset ja arki, ja ne ovat se, mikä saa luvut tarkoittamaan jotain.

Mitä opin: suunta ratkaisee, ei yksittäinen kuukausi

Kun katson tammikuuta ja syyskuuta rinnakkain, huomaan että yksittäiset kuukaudet vaihtelevat paljon, mutta suunta on koko ajan ollut oikea. Tammikuussa salkku oli 149 800 euroa ja säästöaste 17,2 prosenttia. Nyt se on 167 800 euroa ja 28,1 prosenttia. Se ei tapahtunut yhdellä päätöksellä vaan usealla pienellä, jotka toistuivat.

Lista on lyhyt: automaattinen siirto, puskuri, kilpailutus, etukäteissääntö bonukselle, malttia laskun aikana ja lomalle oma tila budjetissa. Mikään niistä ei ole mullistava. Kaikki yhdessä ovat tehneet kuukausista ennustettavia. Jos haluat aloittaa yhdestä, aloita ensimmäisestä. Sen vaiheet käyn läpi tammikuun katsauksessa.

Seuraavaksi

Jatkan katsauksia tämän vuoden loppuun, ja ensi vuonna pidän saman rakenteen. Voit selata kaikkia aiempia kuukausikatsauksia samalla sivulla. Entä sinä: mikä on sinun säästösi lattia, se summa, joka siirtyy aina tililtä pois riippumatta siitä, millainen kuukausi on?