Maaliskuun säästöaste oli 37,5 prosenttia ja vuoden korkein. Säästin 1 500 euroa, ja sijoitusomaisuuteni oli kuun lopussa 156 200 euroa. Syy on yksinkertainen: sain 800 euron vuosibonuksen, ja suurimman osan siitä sijoitin samana päivänä. Kerron, miksi se onnistui, ja miksi tätä lukua ei kannata ottaa vertailukohdaksi.
Kuukauden luvut
Tulot olivat 4 000 euroa, kun tavallisesti ne ovat 3 200. Menot 2 500. Sijoitusomaisuus kasvoi helmikuusta 3 900 euroa. Omaa säästöäni oli 1 500 euroa, ja loput 2 400 euroa tuli markkinoilta, joten maaliskuu oli myös hyvä pörssikuukausi. Kaksi hyvää asiaa osui samaan kuukauteen, ja se tekee tästä katsauksesta tavallista optimistisemman.
156 200 € / 600 000 €, tavoitteena taloudellinen riippumattomuus 55-vuotiaana (2043)
- Asuminen (vastike, laina, sähkö): 1 050 €
- Ruoka: 600 €
- Liikenne: 240 €
- Eevin hoito ja harrastukset: 160 €
- Muu (vapaa-aika, vaatteet, lahjat, tilaukset): 450 €
Menot nousivat helmikuusta 100 euroa. Se on bonuksen ilopuoli, josta kerron kohta.
Bonussääntö: 100 euroa iloon, 700 euroa sijoituksiin
Helmikuun rahatreffillä Janne ja minä sovimme säännön, ennen kuin bonus oli tilillä. Sääntö on, että bonuksesta noin kymmenesosa saa mennä johonkin, mikä tuntuu hyvältä, ja loppu sijoitetaan. Ilopuoleen tuli yhteensä 100 euroa: illallinen kahdestaan Tampereella, kun Jannen vanhemmat hoitivat Eevin. Ensimmäinen ravintola-ilta moneen kuukauteen.
Sijoitettava 700 euroa lähti samana päivänä, kun palkka tuli, kertaostona samaan indeksirahastoon, johon automaattinen siirtokin menee. En jättänyt sitä tilille miettimään. Tässä on koko pointti: raha, jonka olet nähnyt tililläsi vain muutaman tunnin, ei ole vielä henkisesti sinun. Sen sijoittaminen ei tunnu menetykseltä, koska et ehtinyt suunnitella sille mitään muuta.
Jos et ole koskaan tehnyt tällaista etukäteissääntöä, kokeile. Kirjoita ylös ennen kuin bonus, veronpalautus tai lahjaraha tulee tilille, mihin se menee. Päätös on helppo tehdä silloin, kun rahaa ei vielä ole. Kun se on tilillä, jokainen tarve alkaa tuntua perustellulta.
Maaliskuun arki: kampanja ja koulupaikka
Töissä maaliskuu oli kiireisin kuukausi vuoteen. Meillä oli lanseeraus, joka vaati neljän hengen tiimiltäni muutaman pitkän päivän, ja esihenkilö sanoi bonuksen yhteydessä, että tulokset olivat selvästi tavoitetta paremmat. Olen oppinut ottamaan kehut vastaan ilman sitä pientä sisäistä väittelyä, jota kävin ennen. Se vei muutaman vuoden.
Kotona suurin uutinen oli kirje, jossa kerrottiin Eevin koulupaikasta. Hän pääsee lähikouluun, kävelymatkan päähän, ja se oli meille helpotus. Elokuussa alkaa uusi vaihe, ja tiedän jo nyt, että se näkyy menoissa. Siitä enemmän, kun sen aika koittaa.
Entä jos sinulla on bonus ja velkaa?
Edellä kuvattu bonussääntö sopii minun tilanteeseeni, koska minulla ei ole kallista velkaa ja puskuri on kunnossa. Jos tilanteesi on toinen, järjestys on eri. Olen miettinyt sitä, koska kysymys tulee vastaan usein, kun puhun rahasta ystävien kanssa.
Tekisin näin. Ensin maksan pois kulutusluoton tai luottokorttivelan, jos sellaista on, koska niiden korko on yleensä monta kertaa suurempi kuin sijoituksen odotettu tuotto. Seuraavaksi täytän puskurin, jos se on vajaa. Hätävaraksi riittää kolmen kuukauden menot, ja sen paikka on talletustilillä, ei osakkeissa. Vasta sen jälkeen sijoitan. Pieni ilopuoli, kuten minun 100 euroni, kuuluu mukaan joka tapauksessa, koska muuten sääntö ei pysy voimassa.
Järjestys on tylsä, mutta se toimii, koska jokainen vaihe poistaa riskin seuraavalta. Jos sijoitat ennen puskuria, ensimmäinen yllättävä lasku pakottaa sinut myymään sijoituksia huonolla hetkellä. Jos sijoitat ennen velkaa, maksat korkoa, joka kuluttaa tuoton. Bonus on yksi niistä harvoista hetkistä, jolloin voit korjata järjestyksen kerralla.
Bonus verotetaan kuten palkka, joten 800 euroa, jonka mainitsen, on jo nettosumma. En ole sanonut veroista paljoakaan, koska ne vaihtelevat tilanteittain, mutta yksi asia kannattaa tarkistaa: jos bonus tulee yllätyksenä, katso, onko ennakonpidätys sopiva. Jos se on liian pieni, loppu maksetaan jälkikäteen, ja yllätys voi olla ikävä. Minun tapauksessani ennakonpidätys oli oikea, ja siksi summa pysyi odotetun kokoisena.
Ja vielä yksi asia. Kerroin kollegalleni sunnuntain rahatreffeistä, ja hän nauroi. "Tekin pidätte talouspalaverin kotona?" Kyllä pidämme. Se on ainoa palaveri, jonka jälkeen oloni on aina parempi kuin ennen sitä.
Mihin sata euroa meni
Illallinen oli pieni bistro Tampereen keskustassa, kahdelle, kolme ruokalajia ja lasillinen viiniä, yhteensä 94 euroa juomarahan kanssa. Loput kuusi euroa menivät kahveihin kotimatkalla. En kertonut kenellekään tätä ylpeänä, mutta sanon sen nyt: se oli parasta rahaa, jonka olen käyttänyt pitkään aikaan.
Syy on se, että rahan käyttö oli ennalta sovittu ja rajattu. Kun tiedät, että voit käyttää 100 euroa ilman syyllisyyttä, nautit siitä täysillä. Jos käyttäisit saman summan ilman suunnitelmaa, aivot kuiskisivat koko ajan, että pitäisikö tämä vielä laskea. Sääntö antaa luvan, ja lupa tekee ilosta paremman.
Janne kysyi illallisella, olinko varma, että haluan käyttää rahaa tähän eikä sijoittaa kaikkea. Vastasin, että sääntö on olemassa juuri tätä varten. Jos joka bonuksesta pitäisi päättää uudelleen, päätökset alkaisivat painaa, ja lopulta joko tuhlaisin kaiken tai en antaisi itselleni mitään. Kumpikin on huono tulos pitkällä aikavälillä. Sääntö vie päätöksen pois ja jättää jäljelle pelkän nauttimisen.
Mitä opin: ylimääräinen raha kannattaa sijoittaa ennen kuin ehtii tottua siihen
Bonuskuukaudet ovat helppoja säästökuukausia, koska rahaa ei ole ehtinyt vielä omistaa. Käytin tätä tietoisesti hyväkseni. Mutta haluan olla rehellinen toisestakin asiasta: 37,5 prosenttia ei ole minun todellinen säästöasteeni. Jos bonus ja sen ilopuoli jätetään pois, tulot olisivat 3 200 euroa, menot 2 400 euroa ja säästö 800 euroa, eli säästöaste 25,0 prosenttia. Sama kuin helmikuussa.
Se on luku, jonka haluan muistaa. Normaalikuukauden säästöasteeni liikkuu 20 ja 28 prosentin välillä, ja bonus on kirsikka, ei kakku. Jos mittaat omaa edistymistäsi (kuukausibudjetin avulla tai ilman), mittaa se sillä rahalla, joka tulee joka kuukausi, äläkä anna yksittäisen hyvän kuukauden vääristää kuvaa.
Seuraavaksi
Maaliskuun lopussa salkku oli ennätyksessään, ja sellaiset hetket ovat vaarallisia. Hyvänä kuukautena on helppo ajatella, että kaikki sujuu ikuisesti. Huhtikuussa tilanne muuttui, ja palaan siihen huhtikuun katsauksessa. Entä sinä: onko sinulla etukäteissääntö siitä, mitä teet seuraavalla ylimääräisellä rahalla?
